Vapaasynnytys Suomi Podcast

Hekka haaveili jo lapsena äitiydestä ja synnyttämisestä. 21-vuotiaana Hekan ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon siamilaisista kaksosista, joilla oli yhteinen sydän. 

Esikoisen raskaus menetysten jälkeen oli suuri lahja, mutta sitä varjosti pelko uudesta keskenmenosta. Hekka ajatteli, että synnytyksestä täytyy vain selviytyä. Sairaalassa Hekka koki olevansa passiivisessa osassa ja muiden armoilla. Synnytyskokemus sai silti täyden kympin. 

Seuraavasta sairaalasynnytyksestä Hekka toivoi luonnollisempaa ja itselleen aktiivisempaa osaa siinä. Toive toteutui. Synnytyskuume kasvoi entisestään. 

Hekka kuuli ensimmäistä kertaa koti- ja vapaasynnytyksestä Vapaasynnytys Suomi -podcastin kautta ja ymmärsi, että hän haluaa kokea itsekin kotisynnytyksen. Hekka kuunteli jaksoja uudelleen ja uudelleen parin vuoden ajan, haaveili ja suunnitteli. Podcast mullisti Hekan käsityksen äitiydestä ja synnytyksestä. Hekka ymmärsi, että ihana ja lempeä synnytyskokemus ja yhteys vauvaan ovat elämän tärkeimpiä asioita hänelle. Seuraava synnytys tulisi tapahtumaan kotona. Hekka palkkasi tueksi tutun doulan.

Synnytys käynnistyi aamulla ja lapsivesi oli vihertävää. Vauva syntyi kotona nopeasti ammeeseen miehen ja doulan ollessa tukena. Hekka otti vauvan omin käsin vastaan. Yllätykseksi vauva todettiin kotona punnitessa yli 5 kilon painoiseksi. Synnytys tuntui täysin luonnolliselta tapahtumalta ja siinä toteutui kaikki unelmat. Oli ihanaa jäädä vauvan kanssa pesimään omaan sänkyyn tuettuna ja ravittuna.

Tänään saamme vieraaksi jaksosta 20 tutun ihanan Saanan!

Saanan neljäs vauva ilmoitti yllättäen tulostaan juuri, kun Saanan perheeltä oli murtunut pohja - heidän omakotitalonsa oli palanut. Syksyllä perhe lähti miehen töiden perässä Espanjaan. Espanjassa vapaasynnytys olisi ollut  käytännössä niin hankalaa, että Saana päätti palata Suomeen synnyttämään.

Raskauden loppupuolella Saanan isä kuoli. Saana jännitti viimeiseen asti, pääseekö osallistumaan isänsä hautajaisiin. Synnytys käynnistyi pari päivää ennen hautajaisia ja Saana joutui päästämään irti ajatuksesta, että pääsisi hautaamaan isänsä. 

Edellinen vapaasynnytys oli helppo ja nopea, joten Saana odotti jotain samankaltaista. Kosmon syntymä riisui Saanalta kaikki ajatukset siitä, että me pystyisimme itse kontrolloimaan elämää ja synnytystä. Epätoivon hetkiltä ei vältytty, välillä synnytys ei tuntunut etenevän millään. Tuli jopa tarve luovuttaa ja lähteä sairaalaan. Se ajatus kuitenkin pysäytti ja Saana tajusi, että tästä on vain mentävä läpi, kukaan ei voi Saanaa hänen omalta synnytykseltään pelastaa. Luottamus kehon kykyyn synnyttää palautui.

Loppuhuipennus oli nopea ja yhtäkkiä vauva oli siinä! Isä herätteli vanhempia lapsia, joille oli luvattu, että he saavat nähdä vauvan syntymän. Syntymän hetki oli ihmeellisen ihana. Kaikki väsymys, suru ja kriisit pyyhkiytyivät pois siinä hetkessä. 

Tänään saamme jälleen vieraaksi hyvän ystäväni ja kollegani Marian @juurimama 😍🥰

Marian kolmas raskaus sai alkunsa ison elämänmuutoksen myötä. Raskaus oli toivottu ja "villi" kuten Marian aiemmatkin raskaudet. Uskoontulon myötä ajatus luonnollisesta raskaudesta ja synnytyksestä vain vahvistui.

Synnytykseen Maria valmistautui hyvällä ja monipuolisella ruokavaliolla, luonnossa liikkumalla, leväten ja nautiskellen olostaan (niin paljon kuin kahden lapsen äiti voi), rukoillen.

Tällä kertaa Maria halusi todella panostaa postpartum-aikaan ja palkkasi postpartum-doulan tueksi. Maria sai myös vastaanottaa ihana äitijuhlan, jossa naiset toivat valmista ruokaa pakkaseen tulevaa postpartum-aikaa varten (ks. viimeinen kuva❤️).

Loppuraskaus haastoi Mariaa uudella tavalla, kun vauva ei syntynytkään lasketun ajan tienoilla, kuten aiemmat lapset. Lopulta synnytys käynnistyi viikko lasketun ajan jälkeen, yöllä, ihanan yksin vietetyn päivän jälkeen. Synnytystä pääsi todistamaan tällä kertaa myös valokuvaaja oman perheen lisäksi ja heti vauvan syntymän jälkeen kotiin saapui postpartum-doula. 

Ida tiesi heti raskaaksi tultuaan, että haluaa synnyttää kotona. Vapaasynnytys Suomi -podcast oli jo ahkerassa kuuntelussa ❤️ 

Puolison kanssa Ida pohti myös vapaasynnytystä, mutta kätilöiden tapaamisessa luottamus heräsi ja pari päätti palkata kotilot tueksi synnytykseen. 

Synnytykseen Ida valmistautui Vapaasynnytys Suomi -yhteisön raskauspiireissä, podcastia kuunnellen sekä panostamalla hyvään ruokavalioon, liikuntaan ja hengitysharjoituksiin. 

Synnytys oli ihana, intensiivinen ja voimakas kokemus, kätilöt toivat ensisynnytykseen kaivatun tuen ja turvan. Synnytyksen jälkeinen oksitosiinipilvi oli sanoin kuvaamattoman ihana!

Kotisynnytys oli aivan ihana kokemus perheelle ja upea alku äitiydelle. Mieskin totesi heti synnytyksen jälkeen että "näinhän tämä kuuluisi aina mennä!". 

Kotisynnytyksen jälkeen oli helppoa ja luonnollista aloittaa elämä kotona vauvan kanssa. Ida sai kokea lempeän ja tuetun postpartum-ajan.

Seuraavatkin lapset saavat syntyä kotiin ❤️ 

Neljän lapsen äiti, 27-vuotias Venla haaveili jo lapsena isosta perheestä ja meni naimisiin 20-vuotiaana. Keskenmeno ja lapsettomuuden pelko varjostivat ensimmäistä raskautta. Raskauden loppupuolella Venla paransi todetun raskausmyrkytyksen kotikonstein. 

Esikoinen syntyi sairaalassa perätilassa. Toinen lapsi syntyi myös sairaalassa. Synnytys oli lääkkeetön hypnosynnytys, ihana kokemus, jonka jälkeen Venla tiesi, että haluaa synnyttää seuraavan kotona. Kotisynnytys oli ollut haaveena jo nuorempana, ennen perheen perustamista. Koronarajoitukset sinetöivät päätöksen ja mukaan palkattiin kotikätilö. 

Kotisynnytys oli ihana kokemus, mutta jälkikäteen Venlaa jäi vaivaamaan, että synnytyksessä oli mukana liikaa ihmisiä. Kotilon mukana tuli myös kätilöharjoittelija sekä ystävä oli doulana. Heidän tulonsa Venlan kotiin häiritsi Venlan synnytyskuplaa. Alkoi kypsyä ajatus vapaasynnytyksestä. 

Venla kuunteli ja fiilisteli Vapaasynnytys Suomi -podcastia. ❤️🎧

Neljäs raskaus oli luonnollinen ilman neuvolaseurantaa ja ultraääniä. Yhdessä välissä Venla epäili kaksosraskautta, mutta epäily osoittautui vääräksi. 

Vapaasynnytys oli nopea, noin 6 tuntia, Venla synnytti ammeeseen keskellä yötä. Venla menetti syntymän jälkeen vähän reilummin verta ja kävi jopa pari kertaa tajunnan rajamailla. Tilanne pelastettiin kotikonstein ja Venla oli tyytyväinen, että oli päättänyt synnyttää vapaasti kotona. 

Lapsivuodeaika oli täysin häiriötön ja Venla sai pesiä vauvan kanssa ihan rauhassa kotona vain perheen kesken. 

Jaksossa puhumme myös neuvolasta, valinnanvapaudesta sekä Venlan kokemuksesta olla käyttämättä neuvolan palveluita. 

Peppiina oli aina tiennyt haluavansa lapsia, mutta ei synnyttää. 26-vuotiaana Peppiina palasi yhteen entisen poikaystävänsä kanssa, jonka kanssa ei aiemmin voinut seurustella. He halusivat perustaa perheen. Peppiina alkoi pian odottaa vauvaa ja kotisynnytyskin oli vaihtoehtona olemassa, luottamus synnytystä kohtaan oli pikkuhiljaa löytynyt synnytysvideoita katsomalla. Koronarajoitusten tullessa voimaan kuukautta ennen laskettua aikaa Peppiina päätti synnyttää kotona ja palkkasi kaksi kätilöä.

Ensisynnytys kotona oli upea kokemus, vauva syntyi ammeeseen omassa olohuoneessa. Valitettavasti synnytyksen jälkeen vastasyntyneen lääkärintarkastuksessa terveydenhuolto veti maton alta aiheettomilla syytöksillään ja luottamus julkiseen terveydenhuoltoon mureni täysin. 

Seuraava raskaus oli täysin vapaa neuvolaseurannasta. Peppiina kuunteli vaistoaan ja meni intuitionsa mukaan. Ei ollut tarvetta tutkimuksille, oli ihana vain elää ja nauttia raskaudesta. Peppiina suunnitteli taas kätilön palkkaamista, mutta raskauden loppupuolella päätti synnyttää ilman kätilöä, pitkän ja syvällisen pohdinnan ja asian työstämisen jälkeen.

Synnytys oli täydellisen häiriötön, nopea, aivan ihana kokemus. Vauva syntyi napanuora pari kertaa kaulan ympärillä, hartiat tulivat rauhassa ja lopulta Peppiina huomasi, että napanuora oli kietoutuneena kaulan lisäksi vielä tiukoiksi henkseleiksi vauvan ympärille. Loput kehosta syntyi seuraavalla supistuksella, ja Peppiina kieputteli rauhallisesti napanuoran vauvan ympäriltä pois. Vauva oli hetken hiljainen syntymän jälkeen, mutta Peppiina luotti että kaikki on hyvin. Peppiina kommentoi heti, "Aah! Miten söpö!" Peppiina puhalteli vauvaa kasvoihin täydessä luottamuksessa, ja pian vauva virkosi ja alkoi itkemään.

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa olivat täydellisiä ja ihania, vauva oli seesteinen ja hyvinvoiva. Nykyään taapero on terve ja onnellinen puolitoistavuotias, joka hurmaa kaikki suloisella luonteellaan. Oli selvästi tarkoitettu, että henkselivauva saa syntyä täysin rauhassa ja vain äidin intuition ohjatessa syntymää. 

Kiitos ihana Peppiina niin hienon tarinasi jakamisesta 🙏❤️

Sandra on viiden lapsen äiti, eikä hän ole koskaan synnyttänyt sairaalassa. Kaksi ensimmäistä synnytystä olivat matkasynnytyksiä, eli vauvat syntyivät ambulanssissa matkalla sairaalaan. Sairaalaan oli matkaa 200 kilometriä.

Synnytykset olivat sinänsä ihan hyviä kokemuksia. Toisella kerralla Sandra osasi jo vähän valmistautuakin. Matkasynnytysten myötä Sandra ymmärsi, että pystyy synnyttämään yksin.

Kolmannessa raskaudessa Sandra koki neuvolakäynnit turhiksi ja alkoi tosissaan miettiä, missä haluaa synnyttää. Sandra totesi, että vauva saa syntyä kotiin.

Kotisynnytys oli ollut haaveena jo aiemmin, mutta nyt vasta Sandra ymmärsi, että voi myös vapaasynnyttää, paikkakunnalle kun ei ollut kotikätilöä saatavilla.

Kolmas vauva syntyi kotiin, Sandra oli yksin, kun vauva syntyi. Vauva oli virkeä ja rauhallinen, eikä itkenyt syntymän jälkeen. Isommat lapset haettiin paikalle. Kokemus oli aivan ihana verrattuna ambulanssisynnytyksiin.

Elina ehti elää kolmekymppiseksi asti ilman haaveita äitiydestä, kunnes yhtäkkiä hänelle tuli voimakas tunne, että hän haluaa äidiksi. Hedelmöittyminen tapahtui samantien, kun lapsi toivotettiin tervetulleeksi. Elina valmistautui ensimmäiseen synnytykseensä huolellisesti, hankki doulan ja tietoa kotisynnytyksestä, kuitenkin sairaalasynnytytystä suunnitellen. Sairaalasynnytys oli nopea ja hyvä kokemus. Kokemusta varjosti traumaattinen vastasyntyneen erottaminen äidistä viikoksi, väärän hälytyksen vuoksi. Onneksi Elina sai myös korjaavan kokemuksen, ja pohdimmekin jaksossa tärkeää aihetta vastasyntyneen hoito ja äiti-vauvasymbioosin muodostuminen. 

Toinen synnytys meni saman kaavan mukaan kuin ensimmäinen, Elina ehti sairaalaan vain hetkeä ennen vauvan syntymää. Kuopuksen vauva-aikana Elina kuuli vapaasynnytyksestä ja ymmärsi heti, että se on hänen valintansa jatkossa. Kolmas raskaus oli villi ilman neuvolaseurantaa tai ultraääntä ja Elina valmistautui vapaasynnytykseen - ei visualisointia tai mielikuvia lopputuloksesta, eläen normaalisti raskauden ollessa luonnollinen osa elämää. Vapaasynnytys Suomi -podcastin kuunteleminen tuki valmistautumista hyvin, tarinat vahvistivat oman polun kulkemista. 

Kun synnytystä ei kuulunut viikkojen kuluessa lasketusta ajasta, Elina joutui todella kohtaamaan valintansa, käsittelemään kuolemaa ja luottamaan elämään todeten, että sitä ei voi kontrolloida. Vauva syntyi lopulta melkein kuukausi lasketun ajan jälkeen, viikolla 43+5. Synnytys oli ihmeellinen! Vauva syntyi täysin ponnistamatta, oman sängyn reunaan nojaten, vain miehen todistaessa tapahtumaa. 

Nea löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin jo ennen raskautta. Iloisen raskausuutisen tullessa Nea oli valmis edistämään suunnitelmiaan kotisynnytystä kohti. Nea oli valmis jopa vapaasynnyttämään Ivalossa, mutta Rovaniemelle muuton myötä sai kotikätilön mukaan synnytykseensä.

Vapaa/kotisynnytyssuunnitelmista tuli neuvolan kautta lastensuojeluilmoitus, mutta se tietysti raukesi, kun sosiaalityöntekijät kävivät Nean ja hänen miehensä kotona vierailulla ja totesivat, että "teistä tulee varmasti ihanat vanhemmat".

Nea tiesi, että haluaa antaa keholleen mahdollisuuden synnyttää luonnollisesti kodin turvassa. Synnytys kotona oli aivan ihana kokemus.

Keskustelemme synnytyksen jälkeisestä ajasta, Nealla ja vauvalla kaikki tapahtui luontevasti, ensimmäiset viikot olivat pelkkää pesimistä ja imetystä. Nea kävi sairaalassa vastasyntyneen lääkärintarkastuksessa, ja kaikki meni hyvin. Lisäksi puhumme vauva-ajasta, vauvan kanssa nukkumisesta, äitiydestä, imetyksestä sekä vauvan kiinteiden aloituksesta.

Nea kannustaa kaikkia kotisynnytyksestä kiinnostuneita antamaan luonnolliselle kotisynnytykselle mahdollisuuden, sitä harvemmin joutuu katumaan.

*Tämä jakso on omistettu kaikille naisille, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet siirtymään kotisynnytyksen aikana tai sen jälkeen sairaalaan*

Nuorena Elina pelkäsi synnytystä niin paljon, että ei ollut varma haluaako koskaan lapsia. Oikean kumppanin löydyttyä Elinalle tuli kuitenkin suuri halu tulla äidiksi. Elina kuuli ensimmäistä kertaa kotisynnytyksestä jo ennen raskautta, alkoi kuunnella Vapaasynnytys Suomi -podcastia ja yhdessä puolison kanssa ymmärsi, että kotisynnytys on ihan heitä varten.

Synnytys haastoi Elinaa ennenkokemattomalla tavalla, mutta Elina meni siitä läpi ja vauva syntyi kotiin kätilön, doulan ja puolison tuella. Siirtymä neidosta äidiksi vaati suuria ponnisteluja ja tahdonvoimaa.

Puoli tuntia syntymän jälkeen, runsaan verenvuodon vuoksi, siirryttiin sairaalaan. Sairaalassa kaikki meni hyvin vaikka olikin järkytys olla siellä ensimmäiset päivät vauvan kanssa kodin sijaan.

Toivomme, että Elinan tarina toimii lohdutuksena niille naisille, jotka ovat joutuneet kotisynnytyksessään siirtymään sairaalaan ja tuntevat häpeää siitä. Sairaalaan siirtyminen ei vähennä kokemuksen arvoa millään tavalla, eikä siinä ole mitään hävettävää. Apua pitää, ja on oikeus hakea silloin kun sitä tarvitaan.

Lopussa Elina jakaa kokemuksiaan Vapaasynnytys Suomi -yhteisöstä, jonka ensimmäisiä ja pitkäaikaisimpia jäseniä hän on, kannustukseksi kaikille naisille jotka liittymistä harkitsevat. ❤️

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

"Synnytys oli elämäni mullistavin kokemus. Se oli intensiivinen, pitkä ja rankkakin. Välillä se koetteli uskoa, mutta silti syvällä sisimmässäni tiesin, että tähän minut ja kehoni on luotu."

Erika kirjoitti jo nuorena kirjeitä tulevalle tyttärelleen ja haaveili äitiydestä. Pian naimisiinmenon jälkeen unelma raskaudesta tuli todeksi. Kotisynnytyspäätös oli tehty jo ennen raskautta ja sopiva kotikätilö löytyi raskauden alussa. Kotilo oli tärkeä tuki koko raskausmatkan ja synnytyksessä.

Synnytys oli pitkä ja sen haastavuus yllätti, mutta sitä suurempi oli onnistumisen tunne synnytyksen jälkeen, Erika nousi kokemuksesta voimaa saaneena, äidiksi syntyneenä. Kokemus oli kaikessa raadollisuudessaan äärettömän kaunis ja kasvattava kokemus. Oli ihana jäädä kotiin lepäämään, kaikki oli valmiina, vaikka kaikki oli ihan uutta.

Puhutaan Erikan kanssa myös positiivisista kokemuksista äitiydestä ja  vauvanhoidosta. Erika jakaa, kuinka lapsi on tuonut paljon merkitystä elämään ja sujahtanut positiivisella tavalla täyttämään omaa arkea ja elämää.

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Kirsi tiesi jo lapsena haluavansa äidiksi. Ensimmäisessä raskaudessa ajatus synnytyksestä ahdisti ja Kirsi meni sairaalaan sen kummemmin valmistautumatta, toiveena oli luomusynnytys. Synnytys eteni toimenpiteestä toiseen ja toisessakin synnytyksessä Kirsi meni vielä sairaalaan synnyttämään. Kirsi sai synnyttää ammeeseen, mutta toiveita ei otettu huomioon ja toimenpiteitä tehtiin kielloista huolimatta.

Ennen kolmatta raskautta Kirsi löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin ja @juurimama. Pian Kirsi tuli raskaaksi ja kolmas raskaus sujui ihanasti ilman neuvolaseurantaa. Kirsi piti itsestään hyvää huolta ja voi tosi hyvin. Kotisynnytyspäätös oli selvä. Mies halusi kotiin kätilön, mutta Kirsi ei. Kuunneltuaan Vapaasynnytys Suomi -podcastia myös mies vakuuttui vapaasynnytyksen luonnollisuudesta.

Vapaasynnytys vain perheen kesken oli upea kokemus ja yhdisti koko perhettä. Lapset herätettiin todistamaan vauvan syntymä. Synnytys tuntui luonnolliselta ja normaalilta tapahtumalta. "Me tehtiin se!"

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Kun Australiassa asuva suomalainen Ida sai yllättäen tietää olevansa raskaana, ajatus synnytyksestä pelotti, mutta etsiessään tietoa Ida löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin ja yhteisön.

Ystävien ja ympäriltä tulevan tuen kannustamana Ida alkoi haaveilla kotisynnytyksestä, ja kävi raskaudenseurannassa yksityisellä kätilöklinikalla. Raskausmyrkytysepäilyistä huolimatta Ida jatkoi kotisynnytyssuunnitelmia.

Ida asui teltassa raskausaikana, onneksi täydellinen koti löytyi viikkoa ennen laskettua aikaa. Heti kun Ida sai paikat kuntoon uudessa kodissa, vauva päätti syntyä. Idan sisko tuli Suomesta tueksi synnytykseen ja vauva-aikaan.

Synnytyksen lopussa iski pelko, että vauva on jumissa. Silloin Idan valitsemista tukijoukoista oli korvaamaton apu. Supistukset loppuivat täysin yli puoleksi tunniksi - täydellinen lepohetki. Tauko tuli juuri ennen syntymää, ja kaikki pysyivät luottamuksessa. Lopulta Ida ei ponnistanut itse ollenkaan, vaan keho alkoi työntää vauvaa ulos. Vauva syntyi kasvot edellä. Tämä tarina olisi voinut mennä sairaalassa hyvin eri tavalla.

Synnytyksen jälkeen oli ihana jäädä nukkumaan takkatulen ääreen, omaan sänkyyn. Olo oli epätodellinen mutta samalla täysin normaali.

Ensimmäiset kolme kuukautta Ida imetti sinnikkäästi kireästä kielijänteestä huolimatta. Kun kireä kielijänne todettiin ja operoitiin vauvan ollessa kolme kuukautta, imetys helpotti saman tien ja maito alkoi virrata runsaana. Onneksi Ida ei luovuttanut vaan jatkoi sinnikkäästi ja on saanut täysimettää vauvaansa tähän päivään asti.

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Natalian ensimmäinenkin synnytys oli nopea, mutta synnyttäminen sairaalassa tuntui epäluonnolliselta ja oli huono kokemus.

Natalia jäi esikoisensa kanssa yksinhuoltajaksi ja päätti ettei enää hanki lapsia, ellei löydä täydellistä miestä tueksi rinnalle. Natalia tapasi nykyisen miehensä ja rakastui heti. Pian hän oli raskaana.

Raskauden loppupuolella Natalia kuuli ensimmäistä kertaa vapaasynnytyksestä, ja onneksi valmistautui synnyttämään kahden kesken miehensä kanssa, sillä lopulta synnytys oli niin nopea ettei edes doula ehtinyt paikalle. 

Natalia haluaa sanoa kaikille kotisynnytystä harkitseville, että siitä voi tulla elämäsi upein kokemus! Nataliaa ja hänen miestään kokemus yhdisti ennen näkemättömällä tavalla.

Lopuksi parhaat vinkit, miten toimia neuvolan kanssa, jos ei siellä halua käydä.

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään podcastissa vieraana Fanny, suomalais-indonesialaisen perheen äiti ja bloggaaja. Fanny synnytti kaksi ensimmäistä lastaan sairaalassa, mutta totesi toisen synnytyksen jälkeen, että siirtymä sairaalaan oli turha ja häiritsi synnytystä. Seuraava saisi syntyä kotona.

Kotisynnytyssuunnitelman ympärillä oli paljon pelkoa lähipiirissä. Neuvolassakin todettiin, että koska alueella ei ole kotiloita, kotisynnytys ei ole mahdollinen. Sattumien kautta Fanny tapasi doulan, jonka kanssa päätti toteuttaa kotisynnytyksen. Fannylla oli vahva luottamus synnytystä kohtaan ja Fanny keskittyi koko raskauden ajan vahvistamaan sitä.

Vauva syntyi kaikkien yllätykseksi perätilassa jalat edellä ja synnytys meni hienosti! 

Fannyn synnytystarina on upea osoitus luottamuksesta naisen kehoa ja synnytystä kohtaan. Fanny toivoi synnytyksen olevan normaali osa arkielämää ja sitä se todellakin oli.

Seuraa Fannya @fannyyusufcom

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään podcastissa kuulemme tarinan Essin vapaasynnytyksestä, joka mullisti kaiken esikoisen 4 päivää kestäneen traumaattisen sairaalasynnytyksen jälkeen.

Ensimmäisen synnytyksen jälkeen Essi ilmoitti, ettei enää ikinä aio synnyttää. Onneksi pikkuhiljaa alkoi löytyä tietoa luonnollisesta synnytyksestä ja Essi kuuli ensimmäistä kertaa koti- ja vapaasynnytyksestä.

Ajatus vapaasynnytyksestä kypsyi raskauden aikana ja myös mies antoi täyden tuen päätökselle. Suunnitelma synnyttää kotona yksin nosti pintaan paljon pelkoja, mutta Essi sai tukea ja kannustusta muilta kotisynnyttäneiltä sekä podcastista ja huomasi ettei ole toiveidensa kanssa yksin. Essi huomasi pelkojensa katoavan muiden tarinoita kuunnellessaan.

Synnytys oli nopea ja sujuva, Essi sai kuunnella kehoaan häiriöttä ja toimia sen mukaan. Keho ponnisti itse, Essin ei tarvinnut tehdä muuta kuin ottaa vauva vastaan. Essi sai kokea konkreettisesti, kuinka synnytys vaikuttaa vauvan alkutaipaleeseen ja sai parantavan kokemuksen muun muassa imetyksessä, joka oli esikoisen kanssa haastavaa.

Synnytyskokemukset, kuten myös alku äitiydelle olivat kuin yö ja päivä. Vapaasynnytys oli ihanan tavallinen osa normaalia elämää, ei elämästä irrallinen  tapahtuma.

Kuten Essi sai podcastista tukea omalle matkalleen, Essin tarina vapaasynnytyksestä inspiroi ja rohkaisee varmasti!

Seuraa Essiä Instagramissa @koskenhaltia

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään podcastissa Eve Liljan ihana perhesynnytys! Tutustuimme Even kanssa Vapaasynnytys Suomi -yhteisössä kun olimme raskaana yhtä aikaa, ihan samoilla viikoilla.

Eve Lilja tuli ensimmäisen kerran raskaaksi 20-vuotiaana, mutta koki vastustusta äitiyttä kohtaan eikä pitänyt äitiyttä arvokkaana asiana. Eve palasi varhain töihin, mikä harmitti jälkikäteen. Eve synnytti 3 ensimmäistä lastaan sairaalassa ja synnytykset menivät ihan hyvin, mutta kolmannen synnytyksen jälkeen alkoi kypsyä ajatus kotisynnytyksestä.

Neljännen raskauden aikana Eve muutti perheineen maalle ja löysi Vapaasynnytys Suomi podcastin sekä yhteisön. Yhteisön myötä Eve sai ympäröidä itsensä naisilla, jotka tukivat ajatusta vapaasynnytyksestä. Parasta valmistautumista oli podcastin kuuntelu! Podcastin tarinat vakuuttivat myös puolison.

Vauva syntyi kotona vain miehen läsnäollessa ja vanhempien lasten nukkuessa, molskahti veteen Even ottaessa vauvan omin käsin vastaan. Vapaasynnytys tuntui kaikessa upeudessaan hyvin tavalliselta perhetapahtumalta.

Jakson lopussa keskustellaan vielä monia kiinnostavasta ja tärkeästä aiheesta - kuinka luovia syntymätodistuksen ja aiheettoman lastensuojeluilmoituksen kanssa vapaasynnytyksen yhteydessä.

Löydät Even Instagramista @liljaeve

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään Vapaasynnytys Suomi -podcastissa Even, podcastin emännän, vapaasynnytystarina. Miltä tuntui synnyttää kotona yksin, vauvan kuoleman ja kiireellisen sektion jälkeen? Se selviää tässä jaksossa.

Synnytettyään esikoisensa sairaalassa lääkkeettömästi Eve hurahti täysin synnytyksen maailmaan. Toinen raskaus oli täysin villi (ilman neuvolaseurantaa) ja Eve haaveili vapaasynnytyksestä kotona vain perheen läsnäollessa. Vauva kuitenkin syntyi jo viikolla 31 ja Eve päätyi sairaalaan sektioon. Shokki oli suuri ja vauva menehtyi pian syntymänsä jälkeen vakavasti, synnynnäisesti sairaana. 

Kun kolmannen raskauden aika koitti, suunnitelmat pysyivät samana, raskaus oli villi ja Eve haaveili vihdoin saavansa kokea unelmiensa vapaasynnytyksen. Raskaus haastoi monin tavoin, eikä ollut aina helppoa pysyä päätöksessä villistä, seuraamattomasta raskaudesta. Synnytys oli lopulta niin nopea, alle 2 tuntia siitä kun Eve heräsi tuntemuksiin yöuniltaan, ettei Eve ehtinyt miettiä mitään, ei sektioarpea eikä sairaalaa. Eve synnytti yksin suihkun lattialla, miehen katsoessa ovensuussa. Isosisko herätettiin vauvan syntymän jälkeen. Kokemus oli uskomattoman upea, tunne omasta terveestä tyttövauvasta sylissä oli sanoinkuvaamaton. Synnytys täytti kaikki unelmat.

Jaksossa Eve paljastaa parhaat keinonsa synnytykseen valmistautumiseen - yksi tärkeimmistä oli tämän podcastin tekeminen ja huikeiden naisten synnytystarinoiden kuuleminen!

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Heidi haaveili kotisynnytyksestä jo ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Tietoisuus ja luottamus oman kehon kykyyn synnyttää yhdessä doulan tuen kanssa auttoivat Heidiä synnyttämään yllätysperätilassa olleen vauvan helposti ja nopeasti  sairaalassa. Heti synnytyksen jälkeen Heidi ymmärsi, että synnytys olisi ollut mahdollista myös kotona.

Toisessa raskaudessa Vapaasynnytys Suomi -yhteisöllä oli tärkeä merkitys ja kotisynnytyspäätös oli selvä alusta asti. Koko raskauden ajan Heidi  juurrutti itseään maahan ja kehoonsa, jalat maassa yhteydessä luontoon. Doula @elina.luonnollinenalkua oli tärkeä tuki sekä raskaudessa että  synnytyksessä.

Kuuntele tämä ihana, lempeä, vapaa koti-lotussynnytystarina.

Meerin ensimmäisessä raskaudessa yllättävä ultran jälkeinen verenvuoto viikolla 13 diagnosoitiin virheellisesti keskenmenoksi. Raskauden loppuvaiheilla Meeri päätti synnyttää kotona, mutta kotisynnytys päätyi sairaalaan, synnytyksen yllättäessä ja uuvuttaessa sekä ensisynnyttäjän että tiimin pitkällä kestollaan.

Toisessa raskaudessa Meeri otti ohjat omiin käsiinsä ja haki tukea naistenpiireistä, retriiteiltä ja viisailta naisilta sekä ystäviltä ja teki paljon töitä käsitelläkseen edellistä synnytyspettymystä ja kaikkia uskomuksia sen takana. Raskaus oli täysin villi, ilman ulkopuolista seurantaa.

Toinen lapsi syntyi vauhdikkaasti ja vapaasti kotiin vain miehen läsnäollessa, esikoisen nukkuessa.

Synnytys oli lotussynnytys ja syntymän jälkeen Meeri sai nauttia 40 päivän kauniista ja rauhallisen lempeästä lapsivuodeajasta.

Kajsa tiesi aina haluavansa paljon lapsia ja tunsi tulevat lapset ympärillään. Kajsan ja hänen miehensä valloittavan ja koskettavan rakkaustarinan seurauksena Kajsa tuli nopeasti raskaaksi.

Esikoinen syntyi sairaalassa - esikoisen syliin saaminen oli pyhä hetki - mutta sairaalasynnytys jätti jälkeensä paljon traumaa ja tunteita käsiteltäväksi. Niiden käsittelyn myötä kotisynnytyssuunnitelma oli selvä jo ennen toista raskautta.

Neuvolaseuranta jäi toisessa raskaudessa pian alkuraskauden jälkeen, Kajsa kieltäytyi myös sokerirasituskokeesta ja seurantaa jatkettiin kotikätilöiden kanssa. 

Kotona synnyttäminen oli ihanaa ja toinen vauva syntyi lopulta kodin sydämessä keittiössä ja oli hyvin parantava kokemus.

Kiitos ihana @kajsaquinterno tarinasi jakamisesta.

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään luvassa Monan herkkä tarina keskenmenosta toisen lapsen kohdalla. 

Monan ensimmäinen synnytys päätyi kiireelliseen sektioon, mutta hyvin pian Mona ymmärsi, ettei sektio ollut ollenkaan välttämätön vaan olosuhteiden aiheuttama. Sektio aiheutti syvää surua ja fyysisen kokemuksen kehoon kajoamisesta. Kokemus tuotti häpeää. Puhumme synnytystrauman kohtaamisen, käsittelyn ja hyväksymisen merkityksestä sekä synnytyskokemuksen vaikutuksesta koko tulevaan äitiyteen ja ensimmäiseen  vauvavuoteen.

Sektion jälkeen luonnollinen keskenmeno oli hyvin korjaava kokemus.

Kun toisen raskauden aika koitti, se oli ihanaa aikaa ja Mona kertoi ilouutiset nopeasti lähipiirille. Vauvaan oli syvä yhteys alusta asti ja Mona teki heti myös päätöksen kotisynnytyksestä. Koska Moni ehti jo valmistautua kotisynnytykseen, keskenmenon toteamisen jälkeen valinta lääkkeettömästä keskenmenosta tuntui luonnolliselta. Monalla oli suuri luottamus omaan kehoon ja siihen, että se toimii.

Keskenmeno oli kuin synnytys, tapahtui kodin rauhassa ja turvassa, ja Mona sai valtavasti tukea ympäriltään. Kokemus kaikkine vaiheineen oli suuri opetus luottaa omaan kehoon ja sen täydelliseen toimivuuteen.

Kuuntele tämä jakso jos haluat tietää, minkälainen prosessi luonnollinen keskenmeno voi olla. Ihan kuten synnytyskin, keskenmeno on kehomme normaali, turvallinen, täysin toimiva prosessi.

Jos olet juuri nyt raskaana, haluat ehkä jättää tämän kuuntelun myöhempään, toisaalta tämä on kaunis tilaisuus ihan jokaiselle meistä käsitellä pintaan nousevia tunteita ja pelkoja.

Tina synnytti esikoisensa sairaalassa, ja vaikka kokemus oli ihan hyvä, Tina oli valmis muutokseen ja tiesi että sairaalaan ei ole enää paluuta. Osastolla olo muiden äitien ja vauvojen kanssa oli rankkaa, ja Tina joutui anelemaan ulospääsyä osastolta ja sairaalasta.

Toisen raskauden aikana löytyi @vapaasynnytyssuomi podcast ja päätös kotisynnytyksestä kätilön ja doulan kanssa varmistui. Tina ajatteli koko ajan pärjäävänsä myös hyvin kahdestaan puolison kanssa. Kun synnytys käynnistyi, avautuminen eteni lempeästi. Lopulta Tina sai juuri sen villin ja vapaan synnytyksen, josta oli salaa haaveillut, kohtu ponnisti vauvan itsestään veteen, vain miehen läsnäollessa ja vastaanottaessa vauvan. Tina ja puoliso tiesivät molemmat täysin intuitiivisesti mitä tehdä ja oli upeaa olla kahdestaan. Synnyttäminen oli intensiivistä mutta ihanaa!

Isoveli sai ylpeänä polttaa napanuoran poikki kauniissa seremoniassa, jossa oli mukana sekä kätilö että doula ja Tina nautti voimistavaa istukkasmoothieta ensimmäisten päivien ajan.

Kiitos Tina tarinasi jakamisesta.

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Idan äitiyden matka alkoi tietoisesta hedelmöittymisestä ja Ida tunsi tyttärensä läsnäolon jo nuorena.

Raskaus oli levollista ja intuitiivista aikaa, täysin ilman neuvolaseurantaa. Kätilön @midwifejohanna kanssa tavattiin säännöllisesti ja muuten raskaudenseurantana toimi luonnossa liikkuminen sekä yhteys vauvaan ja omaan sisäiseen viisauteen. 

Unelmien koti löytyi vähän ennen synnytystä ammeineen kaikkineen ja Ida sai vaipua synnytyskuplaan. Raskaus oli ihanaa aikaa ja sitä tuli ikävä.

Vauva syntyi kauniina syyspäivänä kotiammeeseen, ulkona luonnossa tervehtimässä olivat peura lammen rannalla sekä ikkunan edestä lentänyt haikara. Mikä taikamaailma!

Jaksossa puhutaan äitiydestä sekä post-partum ajan ja äiti-vauva-symbioosin tärkeästä, unohdetusta merkityksestä, johon jokainen äiti ansaitsee ja saa vaatia kaiken mahdollisen tuen ja avun.

Kiitos @idaminea tarinasi jakamisesta.

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Hanna kärsi lapsesta asti niin suuresta synnytyspelosta, ettei hän ajatellut koskaan haluavansa synnyttää omia lapsia. Kuitenkin aikuistumisen ja henkisen työskentelyn myötä äidiksi tulemisen ja ensimmäisen raskauden aika koitti, ja Hanna tiesi jo ennen testiä olevansa raskaana.

Esikoisen kohdalla sairaalasynnytys oli selkeä valinta. Synnytys oli nopea ja helppo, meni hyvin vauvan syntyessä vain 50 minuuttia sairaalaan  saapumisen jälkeen. Jostakin luotto oli löytynyt pysyä kotona niin pitkään, ja vauva melkein syntyi jo kotiin.

Toisen raskauden kohdalla Hanna suunnitteli haluavansa sairaalaan mukaan doulan, mutta pikku hiljaa alkoikin kypsyä ajatus kotisynnytyksestä. Kun  päätös oli tehty, oli ihana valmistella kotia tunnelmalliseksi synnytyspesäksi.

Synnytystä edeltävänä iltana Hanna laittoi esikoisen nukkumaan ja päätti maalata taulun, päästää irti kaikista odotuksista synnytykseen ja sen  käynnistymiseen liittyen. Lopulta synnytys eteni niin nopeasti, etteivät kätilö ja doula ehtineet paikalle. Hanna synnytti vessassa miehen ottaessa vauvan vastaan. Hanna oli nelinkontin ja keho teki kaiken työn.

Tässä tarinassa kuulemme myös miten kotona toimittiin uneliaan, ei heti hengittävän vastasyntyneen kanssa ja kuinka lempeän alun vauva sai, mikä ei olisi koskaan ollut mahdollista sairaalassa.

Seuraa Hannaa @hannaellivand

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään podcastissa vieraana Saana ja upea, inspiroiva vapaasynnytystarina.

Kahden sairaalasynnytyksen jälkeen, ennen kolmatta raskautta Saana ymmärsi jotain täysin uutta synnytyksestä, se on luonnollinen ja arkinenkin osa elämää. Edelliset sairaalakokemukset eivät tuntuneet enää hyviltä. Pian kolmas lapsi ilmoittikin yllättäen tulostaan. Raskausaikana Saana tutustui Maria Nordinin Free to Heal -menetelmään, löysi @vapaasynnytyssuomi sekä @juurimama tilit ja alkoi kyseenalaistaa kaiken mitä meille on opetettu raskaudesta, synnytyksestä ja äitiydestä. Saana tunsi syvän yhteyden kohdussa kasvavaan vauvaan ja alkoi luoda ja syventää yhteyttä päivittäin. Vauva ilmoitti haluavansa syntyä ammeeseen vain äidin ja isän läsnäollessa.

Lopulta kaikki meni juuri niin kuin Saana oli unelmoinut, synnytys oli nopea ja  Saana nosti vauvan omin käsin vedestä syliin, isoveljen ja isän ihmetellessä vierellä. Vauva katsoi äitiään rauhallisesti syvälle silmiin. Saana hengitti rennosti läpi koko synnytyksen, kokemus oli helppo ja nautinnollinen. Keho sai toimia juuri oikealla ja luonnollisella tavalla.

Tämä tarina tulee varmasti rohkaisemaan jokaista koti- tai vapaasynnytyksestä haaveilevaa.

Keskustelemme myös valmennuksen tärkeydestä vapaasynnytykseen valmistautumisessa. Jokainen nainen ansaitsee viisaan naisen tuen matkallaan kohti synnytystä.

Seuraa Saanaa @saanarauma

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään podcastissa upea Maria Nordin, Free to Heal -menetelmän kehittäjä, monien rakastama suunnannäyttäjä kotisynnytyksessä ja mielen voimassa. 

Marian matka kolmannen lapsen kotisynnytykseen oli vaiherikas, lapsettomuushoidoista traumaattiseen sairaalasynnytykseen, toisen kohdalla sektioon ja lopulta ympäristöyliherkkyyksistä paranemisen kautta lempeään, intuitiiviseen kotisynnytykseen. 

Kolmas lapsi syntyi kotiin vanhempien lasten nukkuessa, Marian ottaessa vauvan omin käsin vastaan, onnesta kiljuen! Elämän ihmeellisin hetki. 

Jaksossa Maria paljastaa myös mielikuvaharjoituksensa, jonka avulla siirsi istukan pois synnytyskanavan edestä. 

Keskustelemme monista mielenkiintoisista aiheista, kuten vauvojen vessahätäviestinnästä, synnytyksen historiasta, siitä mikä tekee synnyttämisestä turvallista. Puhumme lotussynnytyksestä ja Marian neljännestä raskaudesta. 

Seuraa Mariaa Instagramissa @marianordin.freetoheal

Birth to Heal -kurssille ALEKOODI -50%

Alekoodi: BTH50pois

Tänään podcastissa huikeaa suoraa puhetta, ja niin paljon upeita esimerkkejä meille naisille!

Ensimmäisen sairaalasynnytyksen jälkeen Päivi päätti, ettei palaa enää sairaalaan synnyttämään. Kipinä kotisynnytykseen oli olemassa jo ennen ensimmäistä raskautta, mutta Päivi ajatteli, ettei siihen ole resursseja. Toisen raskauden kohdalla Päivi kuitenkin päätti synnyttää kotona. Edellisen synnytyksen verenvuodon ja pitkän välimatkan vuoksi sairaalaan, yksikään kotikätilö ei suostunut tulemaan Päivin synnytykseen.

Päiville se oli tärkeä merkki siitä, että on parempi synnyttää yksin. 

Vapaasynnytys oli upea kokemus. Kohtu työnsi vauvan ulos. Hetki ennen vauvan syntymää tuli ajatus, että vauva kuolee. Vauva syntyi ja hetki oli ihmeellinen! Hetken pyhyys hiljensi kaiken. Oli taivaallista mennä synnytyksen jälkeen omaan sänkyyn, omiin lakanoihin. Siskojen ja ystävien auttaessa ympärillä. 

Vanha välilihan leikkausarpi repesi synnytyksessä, ja Päivi antoi sen parantua itsestään, luonnollisesti. Päivi teki @marianordin.freetoheal harjoituksia sekä haavan että kehon paranemiseen synnytyksen jälkeen. 

Koska sairaala ei suostunut kirjoittamaan syntymätodistusta, Päivi ilmoitti lapsen syntymästä itse suoraan maistraattiin soittamalla. 

Vapaasynnytyksen jälkeen Päivi alkoi harjoittaa tietoista rakastelua & hedelmöittymistä, ja kolmas raskaus sai alkunsa erätulilla (!!!).

Viikkojen edetessä, verenvuodon ja kipujen myötä raskaus ilmeni kohdun ulkoiseksi ja Päivi leikattiin. Leikkauksen jälkeen Päivi ymmärsi täysin mikä on leikkauksen ja synnytyksen ero. Leikkaus ei ole synnytys. Kohdunulkoinen raskaus opetti paljon ja näytti sen, ettei sairaalaa tarvitse pelätä, vaan sieltä voi tarvittaessa hakea apua, vaikkei siellä haluakaan synnyttää. Vauva tuli linjaamaan Päivin elämää ja fokusoimaan totuuteen ja elämään rakkaudessa, tekemään täysin sitä mitä sydän sanoo. Seuraava raskaus tulee olemaan villi.

Seuraa Päiviä @paivi_rakkaudenvalo

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään vieraana neljän lapsen äiti, upea Kiia.

Kolmannen sairaalasynnytyksen jälkeen Kiia totesi, että jonkun on nyt muututtava. Neljännen raskauden kohdalla alkoi tuntua jo tietoiselta virheeltä palata sairaalaan, joten oli alettava työstämään ajatusta kotisynnytyksestä. Kiia otti yhteyttä kotiloihin ja sai juuri oikean tuen. Isoin oivallus oli se, että voi tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Halu synnyttää kotona on tärkeä ja koko rahan arvoinen kokemus. Saan tarjota itselleni tämän. En saa tätä raskautta ja synnytystä koskaan takaisin ja sekä minä että vauva ansaitaan paras mahdollinen kokemus.

Päätös kotisynnytyksestä heijastui koko elämään, naiseuteen ja äitiyteen. Me saadaan sallia itsellemme just se mitä me halutaan ja myös pyytää ja vastaanottaa apua.

Kotisynnytykseen valmistautuminen omassa kodissa oli ihanaa. Kun synnytys alkoi hitaasti, epätoivo meinasi aluksi iskeä, mutta lopulta Kiia otti aaltoja vastaan eläimellisesti kontaten, täysin antautuen tilaansa. Ääni oli kuin karhuemolla, mutta keho työnsi vauvan ulos, ilman että itse tarvi tehdä mitään. Synnyttäminen ei ollut mitään hiljaista hengittelyä vaan hyvin villiä ja alkukantaista karjuntaa. Vauva syöksähti veteen. Tunne oli epäuskoinen, minä tein sen!!!

Lue Kiian upea kirjoitus kotisynnytyksestä Instagramissa @kiiakakko

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään podcastissa vieraana rakas ystäväni, Suomen vapaasynnytyspioneeri Maria Aronson.

Maria jakaa molemmat upeat vapaasynnytystarinansa, esikoisen syntymän kahdestaan miehen kanssa, sekä kuopuksen syntymän, jossa miehen lisäksi oli läsnä esikoinen ja ystävä. Perhesynnytyksissä tärkeässä osassa on olleet miehen intuitiivinen tuki sekä luottamus. Maria jakaa myös kokemuksensa molemmista, täysin villeistä raskauksistaan. 

Maria jakaa matkansa doulasta syntymän suojelijaksi. Maria kulki mukana omassa villissä raskaudessani ja oli tärkeä tuki vauvan menetyksessä. Polkumme yhtyivät, kun kävimme yhtä aikaa @freebirthsocietyn Radical Birth Keeper Schoolin ja kannamme visiota synnytysvallankumouksesta Suomessa. 

"Villi raskaus ja vapaasynnytys punoutuvat vahvasti kaiken ytimeen. Siinä vaiheessa, kun alat kyseenalaistamaan asioita ja löydät sen reitin, että voit todella synnyttää kotona, ilman kenenkään läsnäoloa, siitä aukeaa portti muistamaan jotain todella olennaista meidän ihmisyydestä, mikä on ollut hukassa tuhansia vuosia."

Seuraa Mariaa @juurimama & www.juurimama.fi

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja.

Tänään pitkästä aikaa podcastin emännän Even soolojakso.

Miten tämä raskaus eroaa edellisestä? Valitsenko edelleen villin raskauden?

Mitä pelkoja tämä raskaus on nostanut pintaan?

Kerron miten sain tietää raskaudesta 💓

Miten valmistaudun synnytykseen ja mikä on mun visio & unelma sen suhteen 💓

Tämän jälkeen taas synnytystarinoiden pariin! Niin huikeaa päästä jakamaan niitä. 🙏

Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. 

Essin ensimmäinen kotisynnytys päätyi tuen puutteen vuoksi sairaalaan. Kokemus oli iso herätys ja jo ennen toista raskautta Essi tiesi, että tuleva synnytys tulee tapahtumaan kotona. Tällä kertaa kaikki menisi toisin, sydäntä kuunnellen. Enää sydämen tieltä ei poikettaisi pelkoon. 

Valmistautuessaan vapaasynnytykseen tukijoukkoja oli paljon enemmän kuin viime kerralla, Essi oli alkanut pitää naistenpiirejä ja oli kaikin tavoin valmiimpi vastaanottamaan apua. Hänelle pidettiin upea Mother's Blessing juhla. 

Sairaalaan joutumisen ja sektion pelon Essi joutui kohtaamaan vielä juuri ennen synnytystä. Hän hyväksyi pelkonsa ja päästi niistä irti. 3 tuntia myöhemmin synnytys käynnistyi. 

Nämä naiseuden voiman kokemukset korjaavat haavoja menneisiin ja tuleviin sukupolviin asti. Me olemme tulevaisuuden viisaita naisia, jotka pystymme antamaan täyden tuen tyttärillemme ja heidän tyttärilleen jokaisessa elämän siirtymävaiheessa syntymästä kuolemaan. 

Kuuntele tämä upea vapaasynnytystarina ja Essin inspiroiva matka siihen. 

Upea ensisynnyttäjän tarina podcastissa!

Vaikka Sannalla ei ollut traumaattista sairaalakokemusta takanaan, hän sai neuvolan puolelta tuntea luissa ja ytimissä naisen kehon, raskauden ja synnytyksen patologisoinnin. Jokaisen neuvolakäynnin jälkeen olo oli outo ja epämääräinen. 

Vallitsevat rajoitukset vaikuttivat päätökseen synnytyspaikasta ja vahvistivat tunnetta, että sairaala ei ole oikea paikka synnyttää. 

Sanna tunnisti matkansa varrella ainakin sata kohtaa, joissa olisi voinut luovuttaa ja pyörtää päätöksensä, mutta päätös synnyttää kotona piti! 

Vielä viimeisillä viikoilla Sanna joutui koetelluksi, kun sairaala painosti käynnistykseen ja käynnistysaika jopa varattiin ilman Sannan suostumusta ja ilman yhtään järkevää syytä. 

Upean kotisynnytytyksen jälkeen neuvolan punnitukset aiheuttivat vielä turhaa stressiä ja lopulta Sanna päätti että nyt riittää, ja jatkoi punnituksia itse kotona. 

Jaksossa keskustelemme synnytyksen turvallisuudesta sairaala vs. koti. Miltä näyttää villi raskaus ja miten terveys otetaan omiin käsiin?

Seuraa Sannaa Instagramissa: @bysannakoskela

Sydän sulaa näistä tarinoista!

"Jos sä haaveilet kotisynnytyksestä, niin se on sua varten." - Hannamaijan tarina

"Kotisynnytyksen ei tarvi olla kaikkia varten, mutta jos sä haaveilet siitä, niin se on sua varten. Ja sulla on mahdollisuus siihen. Jos uskallat antaa itsellesi ja unelmallesi luvan, niin ne resurssit ja tarvittavat olosuhteet tulee sun ympärille."

Luonnonläheisestä elämäntavasta huolimatta kotisynnytys ei käynyt Hannamaijalla mielessäkään kahden ensimmäisen kohdalla. Ensimmäinen synnytys oli klassinen, traumaattinen sairaalasynnytys. Toinen meni jo paremmin, kun Hannamaija meni sairaalaan vain hetkeä ennen syntymää.

Kolmannen raskauden kohdalla Hannamaija löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin ja kuunteli Saara Jämeksen jakson hypnosynnytyksestä ja synnyttäjän itsemääräämisoikeudesta. Jakso inspiroi! 

Muuttuvan maailmantilanteen takia sairaala ei enää ollut vaihtoehto, kun ei ollut varmuutta siitä, pääseekö puoliso synnytykseen mukaan. Oli jännittävää tulla "kaapista ulos" kotisynnytyssuunnitelman kanssa.

Hannamaijalla oli unelma kauniista synnytyskokemuksesta.

Läheisen ystävän menetys raskausaikana herätti tunteen siitä, että elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi. Kotisynnytys tuntui juuri oikealta ratkaisulta.

Podcastin inspiroimana Hannamaija kirjoitti ylös unelmiensa synnytyksen, ja itki ilosta, synnytys meni juuri niinkuin unelmissa. Hannamaija synnytti kuin kuningatar. Kaikki oli kaunista eikä mikään pelottanut.

Synnytyksen jälkeinen aika kotona oli ihanaa. Tuomenkukkia maljakossa, miehen valmistamaa lempiruokaa, oma kotoisa pesä. Hannamaijan valtasi suuri kiitollisuus heti synnytyksen jälkeen. Kotisynnytys oli maailman paras valinta. ❤️

Seuraa Hannamaijaa: @hannamaija.a

Tässä jaksossa Jennyn kotisynnytystarina traumaattisen, mutta opettavaisen sairaalasynnytyskokemuksen jälkeen. Keskustelemme myös kotisynnytyksen jälkeisestä ajasta ja siihen liittyvistä paperitöistä etenkin, jos ei halua mennä sairaalaan ollenkaan.

Nuori Jenny synnytti esikoisensa sairaalassa 17-vuotiaana. Sairaalasynnytys oli karvas pettymys, mutta tarpeellinen kokemus, jotta Jenny oppi, mitä jatkossa haluaa ja ei halua.

Toisessa raskaudessa yhteys vauvaan löytyi heti ja oli todella vahva jo ennen raskautta. Ennen positiivista testiä Jenny tiesi jo olevansa raskaana. Ensimmäisen ja toisen raskauden kohdalla oli suuri ero; Jenny tiesi kuka on, ja luotti siihen, että pystyy synnyttämään kotona. Jenny päätti, ettei halua synnytykseen mukaan ketään, jota ei ole itse kutsunut, ei yhtäkään tuntematonta ihmistä. Ei puuttumisia, vaan vapaata liikettä ja oman kehon kuuntelua.

Synnytystiimiin valikoitui doula & kätilö, ihana parivaljakko, joiden kanssa löytyi heti yhteys. Kun synnytyksen aika koitti, se eteni niin nopeasti, että kumpikaan ei ehtinyt paikalle. Jenny sai tuntea synnytyksen valtavan voiman, keho teki kaiken työn Jennyn puolesta, ennen kuin hän ehti edes kunnolla ymmärtää, että synnytys on käynnissä. Yhteys vauvaan oli täysin erilainen verrattuna ensimmäiseen synnytykseen. Palava rakkaus syttyi heti syntymän jälkeen. Syntymä oli puhdasta onnea koko perheelle.

Juulin esikoisen synnytys sairaalassa sabotoitiin täydellisesti. Toisen raskauden kohdalla Juuli ei enää voinut kuvitellakaan palaavansa sairaalaan synnyttämään, puhumattakaan henkilökunnan keskellä, jonka kasvoja ei tulisi näkemään.

Juuli näki itsestään vision synnyttämässä yksin kylpyhuoneessa. Juuli ei ollut koskaan kuullutkaan, että joku olisi tehnyt niin! Googlettelun perusteella suomeksi ei löytynyt mitään tietoa, mutta ulkomailta alkoi löytyä enemmänkin. Juuli ymmärsi, että on todella naisia, jotka tekevät niin, synnyttävät yksin tai perheen kesken kotona.

Sitten perustin Vapaasynnytys Suomi -tilin, jonka Juuli onnekseen löysi. Ajoitus oli täydellinen. Kesällä Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön saatiin ihana uutinen Juulin vapaasta kotisynnytyksestä.

Kun synnytyksen aika koitti, Juuli oli yksikseen kotona ja sai uppoutua synnytyskuplaansa täysin. Juuri kun Juuli ajatteli, että ei pysty tähän enää, lapsivedet loiskahti lattialle ja vauvan pää tuli perässä. Seuraavalla aallolla syntyi vauva, täysin ponnistamatta.

💓💓💓

Kuuntele tämä upea vapaasynnytystarina ja mielenkiintoinen keskustelu synnytyksestä, kiltin tytön syndroomasta, sairaalan, lääkäreiden ja kätilöiden naisia ja lapsia vahingoittavasta käytöksestä ja toimenpiteistä. Tärkeimpänä kuitenkin Juulin huikea vapaasynnytys täysin omassa voimassa, luontoon ja kehoonsa luottaen. 

Tässä jaksossa Mariannen koskettava tarina ja keskustelua elämästä enkelivauvan kanssa.

Mariannen esikoinen syntyi sairaalassa, silloin kotisynnytys oli vielä salainen haave. Toisessa raskaudessa ultraäänessä havaittiin rakennevikoja ja perhe valmistautui elämään erityislapsen kanssa. Trisomia-seulasta mentiin läpi puhtain paperein. Synnytys käynnistettiin sairaalassa ja päätyi nopeasti hätäsektioon. Vauva oli vakavasti vammainen ja kaksi viikkoa hoidettavana teho-osastolla, kunnes menehtyi.

Vauvan kuolemasta toipuminen on iso prosessi ja tässä kohtaa yhtyvät Even ja Mariannen tarinat. Kolmannen raskauden kohdalla Marianne alkoi tosissaan unelmoida kotisynnytyksestä. Välissä oli myös yksi keskenmeno. Parantava kotisynnytys ihanien kätilöiden ja doulien kanssa toteutui. Vauva syntyi ammeeseen, omassa olohuoneessa, miehen ja esikoisen läsnä ollessa, Mariannen ottaessa vauvan omin käsin vastaan. Koko tapahtuma oli erittäin korjaava kokemus koko perheelle. 

"Oli upeaa tuntea, kuinka keho työnsi vauvan ulos. Piti vain rentoutua ja antaa kohdun tehdä työ." ❤️

Elinan ensimmäisen synnytyksen piti olla kotisynnytys, mutta raskautta sävyttivät pelko ja kontrollin tarve. Synnytyksen käynnistäminen johti kiireelliseen sektioon. Sektion jälkeen olo oli epätodellinen, kuin olisi vedetty iso matto alta. Sektio oli iso pettymys ja suuri suru, mutta Elina päätti, että jos ei opi kokemastaan mitään, kaikki oli turhaa. Toisen raskauden aikana Elina päätti, että nyt on aika saada se haaveiltu luonnollinen kotisynnytys. Raskaus nosti pintaan pelkoja, mutta niihin Elina vastasi aina luottamuksella. Toinen vauva syntyi kotiin nopeasti isän toimiessa upeasti kätilönä, valaen Elinaan uskoa ja luottamusta omaan kehoonsa, kotikätilöiden ja doulan ollessa matkalla paikan päälle. Synnytyksen jälkeen keitettiin kahvit ja se oli kuin mikä tahansa keskiviikko, niin ihmeellistä ja samalla tosi tavallista.

"En enää koskaan mahdu siihen kuoreen, jonka sisällä elin. Se on mennyt minä, vanha nahka, jonka jätin synnytyksessä lattialle kaiken muun mukana. Hyvästelen sen rakkaudella, oi niin suurella rakkaudella ja  myötätunnolla. Syleilen mennyttä minääni kaikella sieluni rakkaudella ja  yhtä aikaa sanon haikeasti jäähyväiset. Vihdoin ymmärrän sydämestäni  miksi se toimi niin kuin toimi." -Elina Mikkola

Kukaan ei osaa kertoa naisen tarinaa paremmin kuin nainen itse. Me janoamme näitä tarinoita.

Tänään saan kunnian jakaa Vilman kotisynnytystarinan kahden sairaalasynnytyksen jälkeen.

Vilman  ensimmäinen synnytys käynnistettiin sairaalassa. Käynnistys oli kivulias kokemus, jonka jälkeen Vilma päätti, ettei enää koskaan suostu käynnistykseen. Toinen synnytys eteni luonnollisesti, mutta koko synnytyksen ajan Vilma joutui pitämään puoliaan ja kieltäytymään kaikesta - samoista asioista aina uudelleen ja uudelleen henkilökunnan vaihtuessa. Hänen rajojaan rikottiin jatkuvasti. Jälkikäteen Vilma on ymmärtänyt kyseenalaistaa paljon asioita, joita hänen sairaalasynnytyksissään tapahtui.

Synnytyksen jälkeinen masennus herätti tutkimaan synnytysasioita lisää. Vilma ymmärsi, että jokainen synnytys on synnyttänyt jotain uutta myös hänessä. Hän syntyi täysin uutena ihmisenä toisen synnytyksensä jälkeen. Sitä naista, joka käveli sairaalaan käynnistykseen, ei ollut enää olemassa, vaan tilalla oli vahva ja voimakas nainen.

Kolmannen raskauden kohdalla Vilma pelkäsi, että joutuisi taas pettymään sairaalassa, kunnes tajusi, että voi synnyttää kotona. Vilma päätti, ettei halua ketään mukaan synnytykseen. Vilma ei halunnut ottaa edes sitä riskiä, että kotikätilöt puuttuvat synnytykseen, ja halusi varmistaa, ettei varmasti joudu sairaalaan. Syntymän todistajana oli doula Brenda Miquiztli.

Synnytysaamuna Vilma heräsi kiitollisena ja tunsi vihdoin ottaneensa vastuun ja olevansa todella vapaa.

Amayi synnytti 3 ensimmäistä lastaan sairaalassa, kunnes päätti siirtyä lopullisesti kotisynnytyksiin. Sairaalan kiellettyä vesisynnytyksen Amayin kohdalla, hän on saanut kokea 3 upeaa ja lempeää vesisynnytystä kotona. Huolimatta kohonneista streptokokkiarvoista Amayi synnytti kotona, yksi vauvoista syntyi 20 päivää lasketun ajan jälkeen ja viimeisin 4,7 kiloisena, Amayin ottaessa vauvansa omin käsin vastaan. 

Tässä jaksossa kuulemme Roosan ihanan Lotus-vauvan kotisynnytystarinan. Synnytys alkoi pian sen jälkeen, kun Roosa tunsi vahvan yhteyden vauvaan ja ilmoitti, että on valmis hänen tuloonsa. Synnytystä edeltävänä päivänä Roosa käveli miehensä kanssa metsässä ja koko metsä näytti kuin satumaailmalta. Roosa kertoo synnytykseen valmistautumisesta henkisenä matkana ja siitä sisäisestä työstä, jota hän teki koko raskauden ajan. Tästä synnytyksestä tulemme myöhemmin kuulemaan myös isän version.

Vapaasynnytys Suomi -podcastissa vieraana juristi ja hypnosynnytysvalmentaja Saara Jämes. 

Mitä on hypnosynnyttäminen? 

Mitkä asiat tukevat parhaiten synnytyksen luonnollista kulkua ja synnytyshormonien positiivista vaikutusta kehossa?

Mikä on pahin virhe, minkä nainen voi tehdä lähtiessään synnyttämään sairaalaan?

Tärkeänä aiheena tässä jaksossa myös naisen itsemääräämisoikeus synnytyksessä lain näkökulmasta.

https://saarajames.fi/potilaan-itsemaaraamisoikeus-synnytyksessa/

www.saarajames.fi & @saarajames.hypnosynnytys

Saatuaan yllättäen tietää olevansa raskaana, Emilia ajatteli pian, että "voi ei, mä joudun vielä synnyttämään tämän". 

Synnytyspelon myötä Emilia alkoi etsiä tietoa synnytyksestä ja kuunnella synnytysaiheisia podcasteja, ja vähitellen ajatus kotisynnytyksestä alkoi vahvistua.

Kotisynnytys ei ollut automaattinen valinta, mutta lopulta päätös kotisynnytyksestä kätilön kanssa oli suuri helpotus.

Emilia koki ihanan synnytyksen ja ymmärsi kuinka luonnollinen ja normaali tapahtuma se onkaan.

Emilia sai kuunnella omaa kehoaan täysin alusta loppuun, eikä osaisi edes kuvitella muuta tapaa.

Tämä tarina ilahduttaa ja inspiroi!

Koko raskautensa ajan Helena valmistautui henkisesti synnyttämään yksin, mutta lopulta paikalle ehti ystävä, ja doula vielä synnytyksen jälkeen. "Mun keho osaa tehdä tän ja naisen keho on luotu synnyttämiseen. Ei siinä ole mitään vierasta tai outoa.", Helena kuvaa kauniisti. Lyhyen ja intensiivisen kotisynnytyksen päätteeksi Helenan vauva syöksyi veteen ja Helena otti vauvansa omin käsin vastaan. Vauva syntyi spontaanilla fetal ejection reflexillä, ponnistamatta. Tässä jaksossa kuulemme myös mikä on Lotus-vauva.

Jaksossa mainittu kirja Lotus-synnytyksestä: Placenta - The Forgotten Chakra, Robin Lim

Michel Odent: Luonnonmukainen synnytys

Vapaasynnytys Suomi -podcast on täällä! 

Kuka oikein on Vapaasynnytys Suomen takana? 

Ensimmäisessä jaksossa Vapaasynnytys Suomen perustaja Eve Rüter avaa polkuansa tähän pisteeseen ja jakaa molemmat synnytystarinansa. 

Eve jakaa koskettavan kokemuksensa villistä raskaudesta ja toisen vauvansa menehtymisestä syntymän jälkeen viikolla 31. Jos olet nyt raskaana, harkitse, haluatko ehkä kuunnella tämän jakson hieman myöhemmin. 

Tämä jakso on omistettu Hilman muistolle.

Tunnusbiisin on tehnyt Jutta Halmetoja.