Maailman tärkeintä kirjallisuutta

Vieraana kirjailija Elina Pitkäkangas ja tutkija Jaana Pesonen

Elina Pitkäkangas: Sang (WSOY 2022)

Jaksossa keskustellaan nuorille suunnatusta fantasiakirjallisuudesta ja moninaisuudesta, mm. erilaisten kulttuurien esittämisestä ja kielellisestä moninaisuudesta.

Elina Pitkäkangas on nokialainen kirjailija, jonka kirjoissa yhdistyvät fantasiaelementit, yhteiskuntakritiikki ja moraalinen pohdinta. Vuonna 2022 ilmestynyt Sang palkittiin Topelius-palkinnolla. Pitkäkangas on opiskellut Oriveden opistolla luovaa kirjoittamista ja valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede.  

Jaana Pesonen (KT) työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hänen opetusosaamistaan ovat erityisesti moninaisuuteen, antirasismiin ja yhdenvertaisuuteen sekä lastenkirjallisuuteen liittyvät sisällöt. Tutkimuksessaan hän on viimeisimpänä tarkastellut niin pakolaisnarratiiveja kuin myös sukupuolinormit haastavia kuvakirjoja.

Jakson toimittajana on FM Sonja Mikkonen.

Elina Pitkäkankaan kuva: Marjaana Malkamäki.

Vieraana kirjailija Saara Kekäläinen ja tutkija Hanna Samola

Saara Kekäläinen ja Netta Lehtola (kuv.): Prinsessa joka lähti kälppimään. (S&S 2022)

Jaksossa keskustellaan satuadaptaatioista, eli satujen uudelleen kerronnasta mm. kirjassa Prinsessa joka lähti kälppimään. Teemoja ovat mm. eri aikojen versiot saduista niin kirjoissa kuin muussa mediassa, seksuaalisen suostumuksen teema prinsessasaduissa ja satujen huumori.

Saara Kekäläinen on vantaalainen kirjailija ja kuvakirjafani. Häneltä on julkaistu kolme lastenkirjaa, joista Valpuri ja vaarallinen aamupuuro (Tammi, kuv. Reetta Niemensivu) oli lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ja Prinsessa joka lähti kälppimään oli Arvid Lydecken -palkintoehdokkaana.

Hanna Samola on Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. Hän on tutkinut esimerkiksi satuintertekstuaalisuutta ja dystopiakirjallisuutta. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Suomen kirjallisuuden historiallista poetiikkaa käsittelevässä hankkeessa.

Jakson toimittajana on FM Sonja Mikkonen.

Saara Kekäläisen kuva: Susanna Kekkonen / Kustantamo S&S

Vieraana kääntäjä Oona Juutinen ja tutkija Myry Voipio

Alice Oseman: Heartstopper. (Tammi 2022, suom. Oona Juutinen)

Jakson aiheena ovat erilaiset ilmiöt nuortenkirjallisuudessa, lähtökohtana Alice Osemanin Heartstopper, joka on valloittanut kaikenikäiset niin sarjakuvana kuin Netflix-sarjanakin. Keskustelua käydään mm. ilmiöiden syntymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja eri aikojen nuortenkirjallisuuden ilmiöistä.

Jakson toimittajana on FM Sonja Mikkonen.

Oona Juutisen kuva: Sabrina Bqain.

Vieraana kirjailija J. S. Meresmaa ja tutkija Noora Vaakanainen

J. S. Meresmaa: Dodo (2020), Khimaira (2021), Kerberos (2022), Myllylahti

Jakson aiheena ovat nuorille suunnatut säeromaanit. Jaksossa keskustellaan säeromaanien muodosta ja suhteesta mm. proosarunoon ja romaaniin, erilaisista säeromaanin keinoista ja nuorten säeromaaneista ilmiönä.

J.S. Meresmaa (synt. 1983) on palkittu tamperelainen kirjailija. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen romaanien lisäksi Meresmaa on kirjoittanut lastenkirjoja ja novelleja. Monet teoksista ovat olleet ehdolla arvostetuille kirjallisuuspalkinnoille, kuten Topelius-, Anni Polva-, Laivakello- ja Kuvastaja -palkinnoille. Säeromaani Dodo sai Blogistanian Kuopus-palkinnon 2020 ja Mifonki-sarja Kuvastaja-kunniamaininnan 2021.

Noora Vaakanainen on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Väitöskirjassaan Vaakanainen käsittelee graafisia ja äänteellisiä tyylikeinoja 2010-luvun kokeellisessa suomenkielisessä romaanikirjallisuudessa. Lisäksi Vaakanainen on tutkinut kirjallisia mieliä ja kollektiivista kerrontaa.

Jakson toimittajana on FM Sonja Mikkonen.

J. S. Meresmaan kuva: Outi Puhakka.

Vieraana kirjailija Antti Nylén ja tutkija Marianna Lammi

Antti Nylén ja Ilja Karsikas (kuv.): Eino ja suuri possukysymys (Otava 2018).

Antti Nylén on Helsingissä asuva kirjailija, esseisti ja suomentaja. Nylén on koulutukseltaan kirjallisuustieteiden filosofian maisteri. Nylénin kirjoittamassa ja Ilja Karsikkaan kuvittamassa lastenkirjassa Eino ja suuri possukysymys (Otava, 2018) pohditaan sitä, mikä tekee jostain asiasta syötävän ja toisesta ei, sekä sitä, voivatko toiset eläimet olla ystäviä ja toiset ruokaa?

Marianna Lammi on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja toimii tutkijana Pohjoista luontoa kuvittelemassa -hankkeessa Turun yliopistossa. Marianna tutkii eläinten syömisen etiikan kuvausta länsimaisessa lastenkirjallisuudessa. Marianna on lasten- ja nuortenkirjallisuusyhdistys IBBY Finlandin arvostelulautakunnan jäsen sekä Kriittisen eläintutkimusverkoston jäsen.

Antti Nylénin kuva: Jari Härkönen.

Vieraana kirjailija Annukka Salama ja tutkija Heta Marttinen

Annukka Salama: Ripley: nopea yhteys (WSOY 2022)

Annukka Salama on tamperelainen nuortenkirjailija. Hän on koulutukseltaan sekä elokuvantuottaja että filosofian maisteri pääaineenaan informaationtutkimus. Annukka Salamalta viimeisimmässä nuortenkirjassa Ripley: nopea yhteys käsitellään nettiystävyyttä, koodaamista ja hakkerointia.

Heta Marttinen on Jyväskylän yliopiston kirjallisuudentutkija. Tutkimuksessaan hän tarkastelee kysymystä siitä, miten sosiaalista mediaa ja siihen kytkeytyvää teknologiaa hyödynnetään ja representoidaan 2000-luvulla ilmestyneessä kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

Heta Marttisen kuva: Saana Tammisto, Annukka Salaman kuva: Marjaana Malkamäki/WSOY

Vieraana kirjailija Magdalena Hai ja tutkija Susanne Ylönen

Magdalena Hai: Painajaispuoti-sarja, kuvitus Teemu Juhani. (WSOY 2018-)

Maskussa asuva Magdalena Hai on tuottelias, monipuolinen ja palkittu lasten- ja nuortenkirjailija, jonka teos Kerjäläisprinsessa (Karisto, 2012) oli ensimmäinen suomalainen steampunk-romaani. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi Hai on kirjoittanut lyhytproosaa aikuisille. Tällä hetkellä hän kirjoittaa suosittua Painajaispuoti -sarjaa lukemaan opetteleville. Sarjan teokset on kuvittanut Teemu Juhani ja sarjan teosten oikeuksia on myyty jo yli kahdellekymmenelle kielialueelle.

Susanne Ylönen on Jyväskylän yliopisto taidekasvatuksen tutkijatohtori. Väitöskirjassaan (2016) hän paneutui lastenkulttuurin kauhuihin ja erityisesti kuvakirjoissa esiintyvän kauhun muotoihin ja vastaanottoon. Kauhun genretutkimuksen sijaan häntä kauhussa kiinnostavat kauhun viihteellisyys, elementit ja estetiikka.

Magdalena Hain kuva: Juha Törmälä.

Vieraana tietokirjailija Laura Ertimo ja tutkija Toni Lahtinen

Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu (Into 2019)

Laura Ertimo kutsuu itseään tietokirjailevaksi maantieteilijäksi. Hän on aikaisemmin keskittynyt maantieteelliseen tietokirjallisuuteen ja kartastoihin, mutta siirtynyt viime vuosina työskentelemään päätoimisesti lasten tietokirjallisuuden pariin. Vuonna 2020 hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllön. Ertimon kirjoittama ja Mari Ahokoivun kuvittama Ihme ilmat! (Into, 2019) on lasten tietokirja siitä, miten ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitä me voimme tehdä paremman tulevaisuuden puolesta.

Dosentti Toni Lahtinen on kirjallisuudentutkija, joka toimii mm. Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikana -tutkimushankkeen johtajana. Ympäristökirjallisuuden tutkimuksen uranuurtajana hän on perehtynyt suomalaisen kirjallisuuden luontokuvauksiin ja toimittanut ensimmäiset suomenkieliset ekokriittiset antologiat vuodesta 2008 alkaen.

Laura Ertimon kuva: Antti Ahokoivu

Vieraana sarjakuvataiteilija Viivi Rintanen 

Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta (Suuri kurpitsa 2020).

Viivi Rintanen on keuruulainen sarjakuvataiteilija, graafinen suunnittelija sekä kuvataideopettaja. Hänen vuonna 2015 ilmestynyt esikoisteoksensa Mielisairaalan kesätyttö (Suuri kurpitsa, 2015) valittiin Sarjainfo-lehden kriitikkoäänestyksessä vuoden parhaaksi sarjakuva-albumiksi. Viivi Rintasen omaelämäkerrallinen teos Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta kertoo siitä, miltä tuntuu olla sekaisin. Kahdentoista sarjakuvanovellin takana ovat todelliset henkilöt, joiden mielenterveystarinat Viivi Rintanen kuvitti Hulluussarjakuvia-blogiinsa.