Ääni Nuorille

Ääni nuorille -podcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan koulumaailmasta ja etenkin peruskouluista. Millaiset koulut ja millainen opetus tukisi yhdenvertaisesti jokaista oppilasta? Miten tulevaisuuden koulujen tulisi muuttua, jotta esimerkiksi syrjäytyminen vähenisi? Aiheesta keskustelevat positiivisen pedagogiikan asiantuntija ja opettaja Kaisa Vuorinen sekä nuoret Sami Mustakallio ja Valentina Vihonen.  

Koulujen tulisi toimia niin, että jokainen lapsi ja nuori saa tasavertaiset lähtökohdat peruskoulun jälkeiseen elämänvaiheeseen. Näin ei kuitenkaan aina ole – suuret luokkakoot, kiusaaminen ja nuorissa lisääntyvät mielenterveyshaasteet vaikuttavat kaikki eriarvoistumiseen. 

Sami on käynyt koko peruskoulun erityisluokalla. Hän kertoo, että jäi koulussa usein yksin omien haasteidensa kanssa ja kuinka koulunkäyntiä varjosti ulkopuolisuuden tunne. Oireiluun ja kiusaamiseen ei opettajien toimesta puututtu tarpeeksi, ja ilmiön tunnistaa myös asiantuntija Kaisa Vuorinen. Hän korostaa, että kiusaaminen on ennen kaikkea koulujen rakenteellinen ongelma, sillä kaikki aikuiset eivät aina syystä tai toisesta ota kiusaamista tarpeeksi vakavasti, vaikka se sitä todellisesti on.

---

Tervetuloa kuulemaan täyttä asiaa nuorilta ja seuraamaan keskusteluja nuorten kutsumien asiantuntijavieraiden kanssa.

Jaksojen teemat on koottu 140 haavoittuvassa asemassa olevalta nuorelta ympäri Suomea. Jokaista jaksoa on työstetty nuorten omissa työpajoissa ja pohdittu yhdessä, ketkä vieraat halutaan kutsua jaksoihin keskustelemaan. Keskusteluissa on hyödynnetty turvallisemman tilan periaatteita.

Ääni nuorille -podcast on täysin nuorten käsialaa:

• Tuottaja: Valentina Vihonen
• Musiikin suunnittelu: Lotta-Maria Suomalainen
• Graafinen suunnittelu: Alessandra Vihonen
• Jakson leikkaus: Erhan Daler 
• Kuvat: Elina Nikkinen

Ääni nuorille -podcastin viidennessä jaksossa pohditaan kaupunkiympäristöjä nuorten näkökulmasta. Keskustelijoina jaksossa ovat nuoret Christina Gomez-Saari ja Valentina Vihonen sekä maantieteen opiskelija Heta Suutari, joka on perehtynyt erityisesti yhdyskuntasuunnitteluun.

Nuoret kokevat, ettei heille ja kavereiden kanssa hengailulle ole tilaa kaupungeissa. Häätäminen erilaisista tiloista on arkipäivää lähes kaikille nuorille. "Eihän se oo kivaa, kun häädetään pois, kun sitten siinä on aina se seuraava steppi, että missä me nyt sit voidaan olla yhdessä. Sellaista tilaa ei oikein ole." toteaa Helsingissä koko nuoruutensa asunut Christina.

Nuorten harrastusmahdollisuuksista puhuttaessa nousee esille usein nuorten omaehtoinen toiminta. Yksi tällainen hyvä esimerkki matalan kynnyksen omaehtoisesta harrastamisesta on skeittaus. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta skeittaus nouseekin todella usein esille, kun puhutaan kaupunkitilojen haltuunotosta. Joskus tiloja kuitenkin suunnitellaan niin, että skeittaus estetään esimerkiksi piikeillä tai muilla vastaavilla.

"On kiinnostava pohtia, että mihin se sitten lopulta perustuu. Onko se perusteltu vaikka meluhaitalla, vai onko se vaan se, ettei haluta tukea sellaista toimintaa, joka olisi vaikka nuorille tärkeää", pohtii Heta.

Moni nuori kokee, että somesta on haittaa omalle hyvinvoinnilleen, sillä se on koukuttavaa ja täynnä kiiltokuvasisältöä. Jatkuva itsensä vertaileminen toisiin somessa aiheuttaa tyytymättömyyttä omaan elämään ja omaan itseen. Uutissisältö koetaan negatiiviseksi ja lamaannuttavaksi, ja siksi moni nuori haluaa mieluummin keskittyä kuluttamaan kevyempää sisältöä somessa. 

Jotta some olisi parempi paikka, täytyy nuoren itse rajata sitä, millaista sisältöä hän katselee. Kadum kuvailee, kuinka pandemian aikaan uutisia tuli seurattua liikaa, mikä taas teki omasta olosta vain entistä huonomman. 

Median tarkoituksena on kuitenkin informoida, eikä ruokkia lisää pahoinvointia yhteiskunnassa. Salla Varpula HS Nytin toimituksesta vetoaa myös negatiivisten uutisten tärkeyteen: ”Toimittajan työhön kuuluu se, että halutaan kertoa jostain yhteiskunnallisesta ongelmasta, jotta se voidaan korjata – jotta maailmasta voi tulla parempi paikka.” Siksi myös niin sanotuilla negatiivisilla uutisilla on paikkansa mediassa. 

Ääni nuorille -podcastin neljännessä jaksossa keskustellaan median vaikutuksista nuoriin. Millainen sisältö parantaisi somen ilmapiiriä, ja miten nuoret saadaan seuraamaan enemmän uutisia? Keskustelijoina jaksossa ovat HS Nytin toimittaja ja tuottaja Salla Varpula sekä nuoret Kadum Al-Ghaithawi ja Valentina Vihonen. 

Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Samaan aikaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, jonot ovat kasvaneet, eivätkä kaikki nuoret koe saavansa apua tarjolla olevista palveluista. Yksi näistä nuorista on 29-vuotias Pepita, joka on ollut vuosia monenlaisten palveluiden piirissä. Silti hänestä tuntuu, ettei palveluista ole ollut hänelle apua.

"Oikea kuuntelu ja läsnäolo palveluissa puuttuu. Ihminen on vain diagnoosi tai ongelma."

Nuorisolääkäri Milla Halonsaari tunnistaa ongelman. Hän on sitä mieltä, että jos laatu palveluissa ei ole sitä, mitä nuori odottaa, sitten se ei ole hyvää palvelua, vaikka se olisikin olemassa.

"Usein palvelut on rakennettu sillä tavalla, että me ammattilaiset tiedetään, mitä asiakas tarvitsee. Meillä on sellainen sapluuna tai muotti, mitä me tarjotaan kaikille. Sitä vastoin pitäisi yhdessä asiakkaan kanssa miettiä, mitä sä just nyt tässä sun elämäntilanteessa eniten tarttisit. Diagnooseista viis."

Ääni nuorille -podcastin kolmannessa jaksossa pureudutaan nuorten palveluihin ja niiden ongelmiin. Mikä saisi katkaistua palvelukierteen ja saamaan nuorille tunteen, että palvelusta on aidosti heille apua? Keskustelijoina jaksossa ovat nuorisopsykiatriaan erikoistunut nuorisolääkäri Miila Halonsaari sekä nuoret Pepita ja Valentina Vihonen.

Ääni nuorille -podcastin toisessa jaksossa keskustellaan yksin maahan tulleista nuorista ja kotoutumisesta. Tähän jaksoon olemme kutsuneet keskustelijaksi kansanedustaja, Suldaan Said Ahmedin. Lisäksi jaksossa ovat mukana nuoret Shayegh Adeli ja Valentina Vihonen.

Shayegh muutti Suomeen vuonna 2015 ja asui kaksi ensimmäistä vuotta Inkoon vastaanottokeskuksessa. Sinä aikana hän tapasi vain muutamia suomalaisia, hekin vastaanottokeskuksen ohjaajia. Kun koitti aika, että hän sai oman asunnon, ei Shayegh tuntenut ketään, eikä tiennyt mitään suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten hän on kuitenkin onnistunut vaikeista lähtökohdista pääsemään osaksi suomalaista yhteiskuntaa, opiskelemaan ja töihin?

"Silloin kun Suomeen muuttaa uusi ihminen, hän tarvitsee verkostoja: hän tarvitsee ystäviä ja hän tarvitsee mielekästä tekemistä. Erityisesti jos puhutaan nuorista ja alaikäisistä, on äärimmäisen tärkeää, että on ympärillä paljon tukiverkostoja." toteaa kansanedustaja Suldaan Said Ahmed, jonka perheelle harrastukset ovat olleet iso tekijä kotoutumisessa.

Ääni nuorille -podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan nuorten kiinnostusta vaikuttamiseen. Miksi nuoret eivät äänestä? Onko politiikka liian vaikeaselkoista nuorille?

Monen nuoren ensikosketus politiikkaan ja poliitikkoihin ovat median jakamat lööpit. Mitä se kertoo oikeasta päätöksenteosta? "Ei meitä kiinnosta, oliko joku eilen baarissa, mut mites ne ihmisoikeudet?"

Väitämme, että nuoria oikeasti kiinnostaa vaikuttaa asioihin, mutta välttämättä politiikka ei tunnu omalta. Vähätelläänkö nuorten tapoja vaikuttaa? Ja jos nuoret kokevat politiikan vaikeaselkoiseksi ja etäiseksi, tulisiko nuorten muuttua vai kenties sen, miten politiikasta ja päätöksenteosta kerrotaan?

Tähän jaksoon olemme kutsuneet keskustelijaksi Virheiden nuorten puheenjohtajan, Selinä Neran. Lisäksi jaksossa ovat mukana nuoret Erhan Daler ja Valentina Vihonen.